Milloin muistisairaan läheisen kannattaa hakea edunvalvojaa?

Muistisairauden edetessä läheiset kohtaavat usein vaikean kysymyksen: milloin on aika hakea apua taloudellisten ja oikeudellisten asioiden hoitamiseen? Edunvalvonta on monelle perheelle vieras aihe, ja prosessi voi tuntua monimutkaiselta juuri silloin, kun voimavarat ovat jo koetuksella. Tässä artikkelissa vastaamme tärkeimpiin kysymyksiin muistisairaan edunvalvonnasta selkeästi ja empaattisesti.

Mitä edunvalvonta tarkoittaa muistisairaan kohdalla?

Edunvalvonta muistisairauden kohdalla tarkoittaa järjestelyä, jossa nimetty henkilö eli edunvalvoja hoitaa muistisairaan henkilön taloudellisia ja oikeudellisia asioita silloin, kun sairastunut ei enää kykene hallitsemaan niitä itse. Edunvalvoja toimii aina päämiehensä parhaaksi ja holhoustoimilain asettamissa rajoissa.

Muistisairaus, kuten Alzheimerin tauti tai verisuoniperäinen dementia, heikentää vähitellen kykyä tehdä harkittuja päätöksiä omista asioista. Kun henkilö ei enää pysty ymmärtämään sopimuksia, hallitsemaan talouttaan tai huolehtimaan oikeuksistaan, edunvalvonta tarjoaa hänelle laillisen suojan. Edunvalvojan tehtäviin kuuluu tyypillisesti laskujen maksaminen, pankkiasioiden hoitaminen, sopimusten tekeminen ja omaisuuden hallinta.

On tärkeää ymmärtää, että edunvalvonta ei tarkoita henkilön täydellistä toimintakyvyttömyyttä. Muistisairas voi edelleen tehdä omaa arkeaan koskevia päätöksiä niin pitkään kuin se on mahdollista.

Milloin muistisairaalle kannattaa hakea edunvalvojaa?

Muistisairaalle kannattaa hakea edunvalvojaa silloin, kun sairaus on edennyt niin pitkälle, että henkilö ei enää kykene itsenäisesti hoitamaan taloudellisia asioitaan tai ymmärtämään tekemiensä päätösten merkitystä. Mitä aikaisemmin asia otetaan esille, sitä paremmin pystytään varmistamaan sairastuneen oma tahto.

Käytännössä edunvalvontaa kannattaa harkita, kun havaitaan seuraavia merkkejä:

• Laskut jäävät maksamatta tai rahat kuluvat ilman selitystä
• Henkilö tekee harkitsemattomia ostoksia tai lahjoittaa omaisuuttaan
• Muistisairas ei enää tunnista tuttuja asiakirjoja tai sopimuksia
• Pankki tai viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa henkilön toimintakyvystä
• Lähiomaiset eivät pysty enää auttamaan ilman virallista valtuutusta

Hakemista ei kannata lykätä liian pitkälle, sillä edunvalvontavaltuutuksen tekeminen edellyttää, että henkilöllä on vielä riittävä ymmärrys asiakirjan sisällöstä. Jos tämä hetki on jo ohitettu, joudutaan turvautumaan holhousviranomaisen kautta haettavaan edunvalvontaan.

Mikä ero on edunvalvontavaltuutuksella ja edunvalvonnalla?

Edunvalvontavaltuutus on henkilön itse etukäteen tekemä asiakirja, jolla hän nimeää luottamansa henkilön hoitamaan asioitaan siltä varalta, että hän myöhemmin menettää toimintakykynsä. Edunvalvonta puolestaan on viranomaisen määräämä järjestely, joka astuu voimaan silloin, kun henkilö ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan eikä edunvalvontavaltuutusta ole tehty.

Käytännön erot ovat merkittäviä:

• Edunvalvontavaltuutus tehdään notaarin tai kahden todistajan edessä etukäteen, kun henkilö on vielä toimintakykyinen. Se on joustava ja henkilön oman tahdon mukainen ratkaisu.
• Holhousviranomaisen määräämä edunvalvonta haetaan Digi- ja väestötietovirastolta (DVV), ja se on hallinnollisesti raskaampi prosessi. Edunvalvojan toimia valvoo viranomainen, ja edunvalvoja on tilivelvollinen teoistaan.

Asiantuntijat suosittelevat edunvalvontavaltuutuksen tekemistä jo hyvissä ajoin, mieluiten heti muistisairausdiagnoosin jälkeen, kun henkilöllä on vielä täysi oikeustoimikelpoisuus.

Miten edunvalvojan hakeminen käytännössä tapahtuu?

Edunvalvojan hakeminen tapahtuu jättämällä hakemus Digi- ja väestötietovirastolle (DVV). Hakemuksen voi tehdä joko muistisairas itse, hänen lähiomaisensa tai kunta. Prosessiin kuuluu lääkärinlausunto, joka todentaa henkilön toimintakyvyn heikentymisen.

Prosessi etenee käytännössä seuraavasti:

1. Hankitaan lääkärinlausunto henkilön terveydentilasta ja toimintakyvystä
2. Täytetään hakemuslomake DVV:n verkkopalvelussa tai paperilomakkeella
3. Hakemukseen liitetään tarvittavat asiakirjat, kuten selvitys omaisuudesta
4. DVV käsittelee hakemuksen ja kuulee tarvittaessa hakijaa tai muistisairasta
5. Edunvalvoja määrätään päätöksellä, ja hänelle annetaan edunvalvojakirja

Lääkärinlausunto on prosessissa keskeinen asiakirja. Sen tulee kuvata selkeästi, millä tavoin muistisairaus vaikuttaa henkilön kykyyn hoitaa omia asioitaan.

Kuka voi toimia muistisairaan edunvalvojana?

Muistisairaan edunvalvojana voi toimia joko yksityishenkilö, kuten perheenjäsen tai läheinen, tai julkinen edunvalvoja. Edunvalvojaksi nimetään ensisijaisesti henkilö, jota muistisairas itse on toivonut tai jota lähiomaiset esittävät, jos tämä sopii tehtävään ja on siihen halukas.

Yksityishenkilöltä edellytetään, että hän on täysi-ikäinen, toimintakykyinen ja sopii tehtävään. Edunvalvojan tulee olla luotettava ja kykenevä hoitamaan taloudellisia asioita puolueettomasti. Jos sopivaa yksityishenkilöä ei löydy, DVV nimeää tehtävään yleisen edunvalvojan.

Edunvalvojan toimintaa valvoo DVV, ja edunvalvoja on velvollinen tekemään vuosittain tilin päämiehensä varoista ja veloista. Tämä valvonta suojaa muistisairasta mahdollisilta väärinkäytöksiltä.

Miten kotilääkäri voi auttaa edunvalvontaprosessissa?

Kotilääkäri voi auttaa edunvalvontaprosessissa ennen kaikkea kirjoittamalla tarvittavan lääkärinlausunnon, joka on edunvalvontahakemuksen välttämätön liite. Lausunnossa arvioidaan muistisairaan toimintakyky ja se, missä määrin sairaus vaikuttaa henkilön kykyyn hoitaa omia asioitaan.

Kotilääkärin rooli on erityisen arvokas silloin, kun muistisairas ei enää pysty tai halua lähteä vastaanotolle. Kotikäynnillä lääkäri voi arvioida henkilön todellisen toimintakyvyn tutussa ympäristössä, mikä antaa usein tarkemman kuvan tilanteesta kuin vastaanotolla tehty arvio.

Kotilääkäri voi myös tukea omaisia prosessin eri vaiheissa: selittää, mitä lausuntoon tarvitaan, ohjata oikeisiin palveluihin ja auttaa tunnistamaan, milloin edunvalvonnan tarve on ajankohtainen. Tämä kokonaisvaltainen tuki on erityisen tärkeää perheille, jotka kohtaavat edunvalvonta-asian ensimmäistä kertaa.

Me Vivaelossa tarjoamme joustavia lääkäripalveluja, joiden avulla voit käsitellä myös stressiin ja hyvinvointiin liittyviä huolia nopeasti ja vaivattomasti. Palvelumme kattavat suurimman osan Varsinais-Suomea, Turkua, Tamperetta sekä uutta toimipistettämme Helsingissä, ja asiakkaat voivat varata ajan joustavasti joko soittamalla tai verkkoajanvarauksen kautta. Tuomme laadukkaan terveydenhuollon lähellesi silloin, kun sitä eniten tarvitset.

Jos haluat tietää lisää siitä, kenen ammattitaitoisiin käsiin voit luottaa läheisesi hoidossa, tutustuthan Vivaelon asiantuntijoihin täältä.