Mitä eroa on Alzheimerin taudilla ja vaskulaarisella dementialla?

Muistisairaudet herättävät usein kysymyksiä ja huolta sekä sairastuneessa itsessään että hänen läheisissään. Alzheimerin tauti ja vaskulaarinen dementia ovat kaksi yleisintä dementian muotoa, mutta ne eroavat toisistaan monin tavoin. Ymmärtämällä näiden sairauksien erot voit tunnistaa oireet aiemmin ja hakea apua oikeaan aikaan.

Mitä tarkoittavat Alzheimerin tauti ja vaskulaarinen dementia?

Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus, jossa aivoihin kertyy haitallisia proteiinikertymiä, jotka tuhoavat hermosoluja vähitellen. Vaskulaarinen dementia puolestaan on verenkiertoperäinen muistisairaus, jossa aivoverenkierron häiriöt, kuten pienet aivohalvaukset tai verisuonimuutokset, vahingoittavat aivokudosta. Molemmat kuuluvat muistisairauksien ryhmään, mutta niiden syntymekanismit eroavat merkittävästi toisistaan.

Alzheimerin tauti on maailmanlaajuisesti yleisin dementian muoto ja vastaa noin kahta kolmasosaa kaikista dementiatapauksista. Vaskulaarinen dementia on toiseksi yleisin. On myös mahdollista, että henkilöllä on molemmat sairaudet samanaikaisesti, jolloin puhutaan sekamuotoisesta dementiasta.

Mitkä ovat Alzheimerin taudin ja vaskulaarisen dementian oireet?

Alzheimerin taudin tyypillisin oire on lähimuistin heikkeneminen: uudet asiat unohtuvat nopeasti, samat kysymykset toistuvat ja tutut esineet katoavat. Vaskulaarisen dementian oireet vaihtelevat enemmän ja voivat ilmetä äkillisenä muutoksena esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen. Molemmissa sairauksissa esiintyy kuitenkin tiedonkäsittelyn vaikeuksia, ajankäytön haasteita ja mielialan muutoksia.

Alzheimerin taudin oireet etenevät yleensä tasaisesti ja hitaasti. Vaskulaarisessa dementiassa oireet voivat sen sijaan edetä portaittain, eli tila pysyy välillä vakaana ja huononee sitten äkillisesti uuden verisuonitapahtuman myötä. Vaskulaarisessa dementiassa korostuvat usein myös toiminnanohjauksen vaikeudet, kuten suunnittelun ja päätöksenteon ongelmat.

Mikä on suurin ero Alzheimerin taudin ja vaskulaarisen dementian välillä?

Suurin ero Alzheimerin taudin ja vaskulaarisen dementian välillä on sairauden etenemistapa ja syntymekanismi. Alzheimerin tauti etenee hitaasti ja tasaisesti aivojen hermosoluja tuhoavien proteiinimuutosten seurauksena. Vaskulaarinen dementia syntyy aivoverenkierron häiriöistä ja voi edetä äkillisesti, portaittain.

Toinen keskeinen ero on oirekuva. Alzheimerin taudissa muistiongelmat ovat usein ensimmäinen ja hallitsevin oire. Vaskulaarisessa dementiassa oireet riippuvat siitä, mihin aivoalueeseen verenkiertohäiriö on kohdistunut, joten oirekuva voi olla hyvinkin vaihteleva. Vaskulaarisessa dementiassa myös kävelyvaikeudet ja virtsanpidätysongelmat voivat ilmetä varhaisessa vaiheessa.

Miten Alzheimerin tauti ja vaskulaarinen dementia diagnosoidaan?

Molemmat sairaudet diagnosoidaan lääkärin tekemällä kokonaisarvioinnilla, johon kuuluvat muistitestit, kliininen tutkimus, verikokeet sekä aivojen kuvantaminen. Magneettikuvaus tai tietokonetomografia auttaa erottamaan Alzheimerin taudin vaskulaarisesta dementiasta, sillä kuvantamisessa näkyvät erilaiset muutokset aivoissa.

Varhainen diagnoosi on tärkeää molemmissa sairauksissa, koska se mahdollistaa hoidon aloittamisen ajoissa ja auttaa suunnittelemaan tulevaa hoitoa. Jos huomaat itsessäsi tai läheisessäsi muistioireita, kannattaa hakeutua lääkärille viipymättä. Kotikäyntinä tehtävä geriatrinen arviointi voi olla helppo ja turvallinen tapa aloittaa selvitykset.

Voidaanko vaskulaarista dementiaa ehkäistä Alzheimerin tautia tehokkaammin?

Vaskulaarista dementiaa voidaan ehkäistä tehokkaammin kuin Alzheimerin tautia, koska sen riskitekijät ovat pitkälti samoja kuin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät. Hoitamalla verenpainetta, diabetesta, korkeaa kolesterolia ja välttämällä tupakointia voidaan merkittävästi pienentää vaskulaarisen dementian riskiä. Alzheimerin taudin ehkäisyyn ei toistaiseksi ole yhtä selkeitä keinoja.

Terveelliset elintavat hyödyttävät kuitenkin molempia. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto, riittävä uni ja sosiaalinen aktiivisuus tukevat aivoterveyttä ja voivat hidastaa muistisairauden etenemistä tai siirtää sen alkamista myöhemmäksi.

Milloin kannattaa hakea apua muistioireisiin?

Muistioireisiin kannattaa hakea apua heti, kun ne alkavat vaikuttaa arkielämään tai herättävät huolta. Varhainen puuttuminen parantaa hoitomahdollisuuksia ja antaa enemmän aikaa suunnitella tulevaa. Erityisesti äkilliset muutokset muistissa tai toimintakyvyssä vaativat nopeaa lääkärin arviota, sillä ne voivat viitata vaskulaariseen tapahtumaan.

Me Vivaelossa tarjoamme joustavia lääkäripalveluja, joiden avulla voit käsitellä myös stressiin ja hyvinvointiin liittyviä huolia nopeasti ja vaivattomasti. Palvelumme kattavat suurimman osan Varsinais-Suomea, Turkua, Tamperetta sekä uutta toimipistettämme Helsingissä, ja asiakkaat voivat varata ajan joustavasti joko soittamalla tai verkkoajanvarauksen kautta. Tuomme laadukkaan terveydenhuollon lähellesi silloin, kun sitä eniten tarvitset.

Haluatko tietää lisää siitä, kenen kanssa asioit? Tutustu Vivaelon asiantuntijoihin täältä ja löydä juuri sinulle sopiva ammattilainen.