Ajanvaraus

Otsa-ohimolohkorappeuma

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus (frontotemporaalinen degeneraatio) on yleisnimitys niille oireyhtymille, joille on ominaista aivojen otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuvat oireet. Otsalohkot ohjaavat aivojen toiminnanohjausta, käyttäytymistä ja impulssikontrollia. Jos otsalohkojen toiminta häiriintyy, muuttuu ihmisen käyttäytyminen usein huomattavasti. Sairaus alkaa yleensä 45-60 ikävuoden välillä, alkaa usein hiipien ja etenee vähittäin.

Otsa-ohimolohkorappeuman muistisairaus voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Niistä yleisin on otsalohkodementia. Harvinaisempia ovat ohimolohkojen alueelle painottuvat semanttinen dementia ja etenevä sujumaton afasia, jotka johtavat vähitellen voimistuviin puheen ja kirjoittamisen sekä kasvojen ja esineiden tunnistamisen ongelmiin, mutta eivät niinkään muutoksiin käyttäytymisessä tai muistissa.

Otsa-ohimolohkorappeuma vaikuttaa myös tunteiden säätelyyn. Potilailla voi olla vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan tai ilmaista niitä asianmukaisesti. Tämä saattaa johtaa sosiaalisiin vaikeuksiin ja vuorovaikutuksen haasteisiin.

Kolme yleisintä tähän sairausryhmään kuuluvaa oireyhtymää on esitelty alla.

Frontotemporaalinen dementia

Yleisimpiä oireita ovat:

  • Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset: potilaat saattavat käyttäytyä epäsosiaalisesti, menettää empatiakyvyn, muuttua impulsiivisiksi tai menettää kyvyn säädellä tunteitaan.
  • Kielelliset vaikeudet: puheen ymmärtäminen ja tuottaminen voi vaikeutua, ja potilaat saattavat toistaa sanoja tai lauseita.
  • Muistin heikentyminen: vaikka muistin heikentyminen ei ole tyypillinen ensioire ftd:ssä, se voi ilmetä taudin myöhemmissä vaiheissa.

Muisti, havaintokyky ja motoriset taidot on usein kohtalaisesti säilyneet, mutta puheen tuottaminen on normaalia työläämpää ja sanoja voi olla vaikea löytää tai niiden merkitys voi olla hämärtynyt.

Sairaudentunto on usein heikko, eli sairastunut itse ei kykene arvioimaan sairauden aiheuttamia toimintakyvyn muutoksia.

Etenevä, sujumaton afasia

Etenevän sujumattoman afasian näkyvin oire on kielellinen häiriö, johon liittyy:

  • Puheen tuottamisen vaikeudet: Potilailla voi olla vaikeuksia löytää ja muodostaa sanoja sekä lauseita. Puhe voi olla hitaampaa ja epäsujuvaa.
  • Puheen ymmärtämisen vaikeudet: Potilailla voi olla vaikeuksia ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä, mikä vaikeuttaa kommunikointia.
  • Kielelliset toimintahäiriöt: Potilailla voi olla vaikeuksia suorittaa kielellisiä tehtäviä, kuten kertoa tarinaa tai vastata kysymyksiin.
  • Lisääntyvä kommunikaatiovaikeus: Ajan myötä potilaan kommunikaatiokyvyt voivat heikentyä entisestään, mikä vaikeuttaa vuorovaikutusta muiden kanssa.

Sairauden myöhäisvaiheessa kielellinen oireisto voi edetä täydelliseen puhumattomuuteen.

Muisti ja muut kognitiiviset toiminnot ovat usein suhteellisen hyvin säilyneitä. Sairauden alkuvaiheessa sosiaaliset taidot ovat hyvin säilyneet, mutta sairauden edetessä oireet vastaavat frontotemporaalisen dementian (ks. edellä) oireistoa.

Frontotemporaalinen dementia

Vaikutukset kohdistuvat erityisesti kielelliseen ymmärrykseen ja sanan merkitysten tunnistamiseen.

Tyypillisiä piirteitä semanttisessa dementiassa ovat:

  • Sanan merkityksen ymmärtämisen vaikeudet: Potilailla voi olla vaikeuksia ymmärtää sanojen merkityksiä ja niiden käyttöä lauseissa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vaikeutena ymmärtää abstrakteja käsitteitä tai sanojen monimerkityksellisyyttä.
  • Sanavaraston supistuminen: Potilaat voivat kokea vaikeuksia muistaa sanoja tai löytää oikeita sanoja ilmaistakseen haluamansa asian. Tämä voi johtaa toistuviin sanahakuihin ja kommunikaatiovaikeuksiin.
  • Objektien tunnistamisen vaikeudet: Potilailla voi olla vaikeuksia tunnistaa ja nimetä objekteja tai esineitä, mikä vaikeuttaa arkipäiväisiä toimintoja ja vuorovaikutusta ympäristön kanssa.
  • Kategorisointikyvyn heikentyminen: Potilailla voi olla vaikeuksia luokitella sanoja tai esineitä saman ryhmän alle, mikä vaikeuttaa käsitteellistä ymmärrystä.
  • Kielitaitojen säilyminen: Ajan mVaikka sanan merkityksen ymmärtäminen ja sanavaraston käyttö voivat heikentyä, potilaan kielitaidot, kuten kielioppi ja ääntäminen, voivat säilyä verrattain hyvin taudin varhaisvaiheissa.

Semanttisen dementian hoito pyrkii tukemaan potilaan kommunikaatiota ja arjen toimintoja. Hoitosuunnitelma voi sisältää puhe- ja kielihoitoa, kognitiivisia harjoituksia sekä lääkitystä oireiden hallintaan.

Lue lisää muistisairauksista täältä.

Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin autamme sinua!

Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi otsa-ohimolohkorappeumaa, voit ottaa yhteyttä Vivaelon asiantunteviin erikoislääkäreihin joko soittamalla asiakaspalveluun:
010 582 1112
tai varaamalla ajan tästä:
Varaa aikaa

Copyright ©2023 Vivaelo.

Designed by Turun IT-asema